tyyli: 1940 luku

1940-luvun alkupuolella muodin yleisilme oli hieman kulmikas ja aikaisempaa kovempi. Siluetti oli hoikka, vyötärö kapea mutta hartialinja sen sijaan korostetun leveä. Väljyyttä polvipituiseen hameeseen toivat poimutukset, laskokset tai loiva kelloleikkaus. Sodan synnyttämä materiaalipula pakotti kankaiden säännöstelyyn, ja kotirintamalla oli turvauduttava kekseliäisyyteen tyylikkyyden takaamiseksi. Pakon sanelemaa muotia olivat niin puupohjaiset paperikangaskengät kuin tuohesta punottu käsilaukkukin. Myös selluloosaan pohjaavista tekokuiduista, sillasta ja säteristä, valmistettiin vaatteita, mutta huonolaatuisina ne saivat nopeasti korvikekankaan maineen. Tekstiili- ja jalkinepula helpottui vasta 1950-luvulla.

Sodan aluksi yksi keino pitää mielialaa korkealla oli naisten näyttävä pukeutuminen: huolellinen laittautuminen oli isänmaallista. Melko nopeasti kotirintamatyön vaatimukset kuitenkin pakottivat yksinkertaisempaan ja käytännöllisempään pukeutumiseen. Pula-aika vaikutti materiaalien saatavuuteen, ja valtio otti materiaalit ja vaatteiden tuotannon kontrollinsa piiriin. Kesäkuusta 1941 lähtien uudet vaatteet olivat kortilla, ja kierrätys kunniassa: naiset muokkasivat rintamalla olevien miesten puvuista itselleen vaatteita, talvitakkeja valmistettiin paksusta huovasta ja vanhat tyynyliinat kierrätettiin alusvaatteisiin ja shortseihin. Neulominen oli suosittua, mutta villasta pulaa, ja vanhoja neuleita purettiinkin uudelleenkäytettäviksi sukkina ja neulepuseroina.

 

Tyyli: 1930 luku

1930-luvulla muodissa olivat art deco-tyyliset symmetriset geometriset kuviot, röyhelökauluspuserot, levenevät hihat, vastalaskoshameet, avoselkäiset halterneck-iltapuvut sekä kapealinjaiset jakkupuvut, joiden kanssa käytettiin hattua tai hansikkaita. Vaikutteita vaatteisiin otettiin urheiluasuista ja turkikset sekä pukukorut kuten rintaneulat, rannekorut ja helminauhat olivat suosittuja. Vaatteiden leikkauksissa suosittiin täysvinon langansuunnan tuomaa mahdollisuutta saada vaatteesta mahdollisimman istuva. Viskoosi tuli markkinoille ensimmäisenä kaupallisena tekokuituna sekä vetoketju keksittiin.

Vuonna 1929 tapahtunut, maailmanlaajuisen laman käynnistänyt Wall Streetin suuri pörssiromahdus vaikutti väistämättä myös vaatetukseen. Pukeutumiseen oli käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Etenkin miesten tyylissä alkoi näkyä entistä enemmän jo 20-luvulla suosiotaan nostanut epämuodollisempi pukeutuminen. Pukeutuminen muuttui yleisesti vapaammaksi, eikä asuja enää tarvinnut vaihtaa aiempaan tapaan päivän mittaan kellonaikojen mukaan.

Miesten tyyli saavutti 1930-luvulla nykyaikaisen muotonsa. Väripaletti yksinkertaistui ja selkeytyi. etenkin juhlissa näkyi miehillä smokkeja ja kiiltonahka kenkiä. 30 luvun hallitsevan miesten tyylissä näkyi vahva hartialinja ja käytännöllisyys.

Naisten tyyli koki radikaalin muutoksen 20-lukuun verrattuna. Vaatteiden linjat pidentyivät ja tyyli muuttui koruttomammaksi. Vyötärö korostui ja aivan 30-luvun lopulla korsetti teki paluun naisten vaatekaappiin. Olkalinjaa korostettiin voimakkaasti jopa seitsensenttisillä olkatoppauksilla. villakankaat löysivät tiensä myös naisten vaatekaappiin. 1930 luvulla keinokuidut tulivat muotiin. hiukset naisilla muuttuivat lyhyistä pitkiksi ja kulmikkuutta suosittiin. Meikkauksen avulla tuotiin silmiä esiin ja kulmakarvat nypittiin ohuiksi.

Tyyli: 1920 - luku

Saimme tehtäväksi Pukeutumis neuvonta tunnilla käydä läpi eri aikakausien tyylejä. 1920-1980 lukujen tyylien pääpiiireteet käymme läpi.

1920-luvun seksisymboli ja lyhyessä mustassa polkkatukassa viihtyvä näyttelijäkaunotar Louise Brooksia pidetään flapper-kulttuurin esikuvana. Flapper-tytöt olivat 1920-luvulla "uuden polven" nuoria naisia, jotka pukeutuivat lyhyihin hameisiin, kuuntelivat syntistä jazzmusiikkia ja rikkoivat sovinnaisena pidetyn käytöksen normeja.

Hameenhelmat lyhenivät sen verran, että vuoteen 1925 mennessä helma oli peräti 45–50 senttimetriä irti maanpinnasta! Pari, kolme vuotta myöhemmin hameet ylsivät polvenkorkeudelle, mikä oli suorastaan hurjaa tuolloiseen aikaan.

Arkimuodin yleisiä pukeutumistyylijä olivat löysä paitapuku ja kolmiosainen jerseypuku: kuviollisen tai yksivärisen neuleen tai Chanel-tyylisen taskullisen jakun kanssa käytettiin puseroa ja kapeaa, lyhyttä laskoshametta. Hame ulottui vuonna 1924 polveen asti ja 1927 polvet jo näkyivät. Yksinkertaisten arkileninkien somisteena käytettiin vaakalaskoksia, koristesaumoja, vinoonleikattuja kaitaleita tai kulmikkaita päänteitä. Käytännöllisissä arkivaatteissa hillityt värit olivat suosittuja. Yhdisteltiin saman värin eri sävyjä ja geometrisia kuvioita. Suosittuja olivat myös miehekkäät puvut ja solmiot.

Vaatteissa nämä olivat muotia mm.

• Epätasaiset halkiolliset helmat ja takaa pidemmät nenäliinakulmat
• Egyptin ja art decon innoittamat kuva-aiheet
• Näkyvät saumakoristeet ja kaksoissaumat
• Viistot linjat ja epäsymmetriset, koristeelliset pääntiet
• Taskut, napit ja vyöt
• Hameiden laskostetut kaitaleet ja myötälaskokset
• Syvään uurretut pääntiet ja selät, kapeat olkaimet
• Kapeat valuvat huivit, jotka
•  joskus kiinnitettiin leninkeihin

Korsettien kiristämän vyötärön sijaan 20-luvun asuissa oli vyötärö laskettu lantiolle ja yläosat löysiä ja suoria. Kurveja ja tiimalasivartaloa pidettiin tyylittöminä ja muodot haluttiin häivyttää kokonaan. Naisen vartalo näytti poikamaiselta, ja syntyi ihannoitu "kukkakeppityyli". Rento ja mukava eleganssi oli päivän sana.

Suosituin asuste oli huovasta valmistettu pyöreä kypärälakki, jonka seuraksi hiukset leikattiin selkeäksi polkaksi. Myös hiuskoristeet olivat muodikkaita. Juhlatilaisuuksissa käytettiin usein sulin koristeltua turbaania. Kengistä muodikkaita olivat melko teräväkärkiset yksinkertaiset ja tyylikkäät avokkaat, korkeakorkoiset solkikengät ja matalat urheilukengät.

Juhla- ja iltapuvut saattoivat olla todella näyttäviä. Materiaaleina käytettiin esimerkiksi silkkiä, sifonkia, samettia, kiinankreppiä ja juuri keksittyä viskoosia. Hienoimmissa puvuissa oli runsaasti yksityiskohtia, kuten kirjailuja, helmiä, paljetteja, tekojalokiviä, hapsuja ja höyheniä. Juhlapukeutumisessa käytettiin näyttäviä hiuskoristeita, puuhkia ja pitkiä hansikkaita.

M - päivä

Koulussamme järjestetään M -päivä eli markkinointi päivä 14.12 eli jo huomenna ja meidän luokklaiset kaikki osallistuvat siihen. M - päivässä on myyntitykkikisa jossa on tarkoitus "myysä" itsensä työnanatajille. Kilpailun voittaja pääsee Logomoon kisaamaan muita voittajia vastaan. 

Päätin koota vähän vinkkejä Myyntipuheen valmisteluun , itsekkin väännän juuri tätä puhetta.

Mikäli haluat kertoa olevasi jokin adjektiivi, on sinun pystyttävä kekseliäästi kertoa miksi olet juuri oma-aloitteinen tai jotain muuta. Yksi kohtalaisen helppo keino on käydä erilaisia luonteenpiirteitäsi läpi kun hieman avaat työkokemustasi. Voit kertoa esimerkiksi miten tietyt luonteenpiirteet tulivat esiin tässä. Tässäkin on kuitenkin oltava luova, ei riitä että kerrot että  vaikkapa kokkina minun tuli olla organisoiva. Keskity siis siihen miten kerrot asiat, eli “myyt” osaamisesi ja luonteenpiirteesi.

hakastaron koulu

saatiin tehtäväksi suunnitella hastaron koululle sellanen tähtitaivas heidän luokkahuoneen kattoon , jossa erityislapset saavat ruokalevolla tuijotella "tähtitaivasta" tehtävä oli mielenkiintoinen. kätiin katsomassa effateatteri umon käytävä tähtitaivasta , ja kyselemässä heiltä apuja toteutukseen ja saatiinkin paljon tietoja siitä. Pari kertaa käytiin koululla katsomassa ,selkeä suunnitelma opettajilla oli.

visujuliste

Olemme tehneet luokan ikkunoihin julisteita tiimeittäin, meidän juliste vaihtoehto valittiin vähän muokattuna luokan ikkunoihin. Teimme myös salon seudun ammattiopiston visualistien markkinointi julistetta, jota jaetaan ympäri Saloa, sekä Turkua. Tiimissäni oli minun lisäksi Neea, Kaisa sekä Maikki, sekä julisteen mallina aleksi , joka on rinnakkaisluokallamme. 
Kuva on napattu neea blogista!

digiamis

Ammatillista koulutusta kehitetään innovatiivisin ja osallistavin menetelmin. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät organisoivat 21.- 22.10.2015 “Rakenna oma DigiAmiksesi 24 tunnissa”- tapahtuman Salossa, Espoossa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Tavoitteena oli innostaa opiskelijatiimejä miettimään sitä, mitä muuta ammatillinen koulutus voisi olla tulevaisuudessa. Digimiksen aikana ns. räjättiin suomen amikset ja innovoitiin uutta amista tilalle. oli todella kiva taphtuma! Salosta lähti myös voittaja joukkoe yläfemma iimi jotka pääsivät esittämään ideansa koulutus ministeriöön.