stailaus

Asiakkaan satailaus

Mun vaatekaappi

Mun vaatekaappi by eerika-makinen featuring Timberland

tyyli: 1980 luku

1980-luvun vaatemuoti oli väljää ja värikästä

1980-luvulla pukeuduttiin ylisuuriin, neonväreillä ja logoilla koristeltuihin vaatteisiin, levennettiin hartioita olkatoppauksilla, koristauduttiin vöillä ja huiveilla, käärittiin pikkutakkien hihat ja talsittiin purjehduskengissä – kuin tv-sarjojen tähdet konsanaan.

1980-luvulla meni lujaa. Ihmisillä oli käytössään enemmän rahaa ja vapaa-aikaa kuin koskaan aiemmin. Naiset rynnivät suurin joukoin työelämään perinteisille miehisille aloille. Teknologiset keksinnöt, kuten astianpesukoneet helpottivat arkea. Oli aikaa harrastaa – ratsastaa, golfata ja jumpata.

Ajan elämäntapa näkyi vahvasti myös vaatemuodissa. Kalliinnäköisillä tuotteilla, kuten luksusmerkkien huiveilla sekä suurilla ja selvästi erottuvilla logoilla luotiin vaikutelmaa korkeasta elintasosta.

Vuosikymmenen tunnusomaisia vaatteita olivat vartalon kokoa kasvattavat väljät ja leveälinjaiset vaatteet, kuten suuret ja kulmikkaat jakut ja leveät housunlahkeet. Asuun kuin asuun lisätyt olkatoppaukset lisäsivät suuruusvaikutelmaa, etenkin kun toppauksia saattoi olla monta kerrosta päällekkäin.

Naisilla olkatoppaukset ja miesten vaatteista vaikutteita saaneet jakku- ja housupuvut loivat uudenlaisen univormun, ”power suitin”, jota naiset tarvitsivat pärjätäkseen miehisillä aloilla, kuten pankeissa ja teollisuusyrityksissä.

Yleisilmeeltään kasarimuoti oli värikästä ja iloista. Vaateteollisuuden tuotannon kehitys mahdollisti uudenlaisten värien ja painopintojen käytön vaatteissa. Kirkkaita neonvärejä ja värejä vaihtavia kuvioita käytettiin vaatteissa, koska se oli mahdollista eikä niinkään mietitty, miltä vaatteet näyttivät.

Elastaanikuidun myötä vaatteisiin tuli enemmän joustavuutta, mikä näkyi erityisesti jumppamuodissa. Aerobicsaleilta tuttu tyyli levisi myös käyttömuotiin.

tyyli: 1970 luku

1970-luvun alussa Suomessa eletään neulosten ja jerseyn aikaa. Geometriset kuviot ovat suosittuja, samoin nahkajäljitelmät. Hameen pituus vaihtelee maksista midin kautta miniin. Leningit, liiviyhdistelmät ja housuasut kuuluvat kuvaan. 
Farmari- ja safarityyli tulee suosituksi kesällä 1971. Housujen lahkeet levenevät polven korkeudelta ja ulottuvat maahan asti. 



Vaateteollisuudessa näkyy kaksi suuntausta: klassinen, turvallinen käyttövaate ja nopeasti vaihtuva pintamuoti. Syntyy unisex-muoti, samankaltaiset asut sekä miehille että naisille. 
Nuorisomuoti heijastelee yhteiskuntaa (hippiliike, punk) ja pukeutumisvalinnat kertovat arvomaailmasta. Muoti on samaistumista johonkin ryhmään ja samalla erottautumista muista.

1970-luvulla joka vaatekaapista löytyi polyesteriä, leveälahkeisia, lantiolta kapeita housuja ja kiristäviä kuviollisia paitoja. Värit kirkuivat oranssia, sammalen vihreää ja keltaista. Vaatteilla korostettiin yhä enemmän yksilöllisyyttä sekä otettiin kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Urheilukäyttöön tarkoitettuja vaatteita, kuten college-paitoja alettiin pitää myös arkivaatteina. 70-luvulla sekä miehet että naiset kasvattivat pitkät hiukset, jotka hulmusivat vapaina.

tyyli: 1960 luku

Muodin yleisilme 1960-luvulla oli huomattavasti nuorekkaampi kuin edellisellä vuosikymmenellä. Naisellisen eleganssin korvasi siro tyttömäisyys. Vuosikymmenen puolivälissä siluetti oli lyhyt, joko suora kevyesti vartaloa myötäilevä tai loivasti alas levenevä. Lyhyiden hameiden luomaa hätkähdyttävää vaikutelmaa tasapainottivat usein peittävät sukkahousut tai polvisukat, joita käyttivät pikkutyttöjen ohella myös isommat tytöt. Saappaat tulivat muotiin, sekä pohjepituisina että pitkävartisina versioina, ja housupuku hyväksyttiin vähitellen katuasuksi. Valkoisen, beigen ja mustan rinnalla suosiossa olivat kirkkaat värit sekä kullan- ja hopeanhohtoiset kankaat. Vuosikymmenen kuluessa kenkien kärjet pyöristyivät ja korot mataloituivat.



 Nuorisokulttuuri löi itsensä läpi lopullisesti 1960-luvulla, jolloin nuorisosta tuli länsimaissa muodinkin määrittäjä. 1960-luvun muodissa pyrittiin nuorekkuuteen ja epäsovinnaisuuteen. Kankaat olivat usein suurikuvioisia, graafiset kuviot ja kukkakuviot olivat naisten vaatteissa tavallisia. Tyypillisiä 1960-luvun muotivaatteita olivat mm. minihameet, A-linjaiset helmasta levenevät telttamekot ja takit sekä läpinäkyvät puserot. Toisaalta 1960-luku oli hippiaatteen vuosikymmen. Hipit pukeutuivat farkkuihin, liehuvahelmaisiin mekkoihin, erilaisiin huiveihin ja liinoihin, batiikkivärjättyihin ja etnohenkisiin vaatteisiin.

1960-lukua pidetään muovin vuosikymmenenä. Muovista saa näyttäviä yksityiskohtia edullisesti, ja muodin tekijät käyttävät sitä asusteissa: kengissä, saappaissa, laukuissa ja vöissä. Vyöt levenevät ja laukut suurenevat. 
Kenkien kärjet  pyöristyvät sekä miehillä että naisilla. Saappat tulevat muotiin kaikkialla länsimaisessa maailmassa.
Erilaiset päähineet: pipat, lierihatut, koppalakit, lätsät ovat tärkeä osa pukeutumista.

1960-luvun ensimmäinen puolisko muistutti mekkomuodiltaan 50-lukua. Konservatiivistä, naisellista, sopivaa. Ei lyhyitä hameita. Käsineet käytettiin iltaisin ja sosiaalisissa tapaamisissa. Alushameita ja korsetteja käytettiin. Kellomekot t-paitamaisella yläosalla säilyivät koko vuosikymmenen läpi, tosin hameenhelma lyheni hieman ja kaula-aukko avartui.

Iltapuvut olivat kauniita ja usein röyhelöisiä. Puvut olivat erittäin naisellisia. Hanskoja käytettiin puvun kanssa, jotka olivat usein yli kyynärpään meneviä.1950-luvun pop-musiikki alkoi vaikuttamaan muotiin. Baetles-yhtyeen hiusmuotia ja vaatteita kopioitiin.

Missä Viktoriaaninen nainen ei paljastanut jalkojaan, sata vuotta myöhemmin 60-luvun naiset paljastivat sääriänsä niin paljon kuin vartalon muodot antoivat myöden. Kun jotkut tahot kiistelevät kuka keksi minihameen, kunnian saa yleensä Andre Courreges, mutta Mary Quant teki swengaavan 60-luvun lookin tunnetuksi minihameineen suurelle yleisölle.

Minihameen pituus vaihteli huomattavasti. Amerikassa oltiin konservatiivisempia kuin Englannissa, amerikassa minihameen helma päättyi 10-12,5 cm polven yläpuolelle. Lontoossa taas minihameen pituus helma päättyi 17,5-20 cm polven yläpuolelle.

kaulaaukot laajenivat minuhameet yleistyivät , alusvaatteet pienivät.

tyyli: 1950 luku

Aivan kivuttomasti naisellinen ampiaisvyötärö-look ei muuten syntynyt - vartalon virheitä ja puutteita korjailtiin strategisiin kohtiin sijoitetuilla toppauksilla ja vartaloa muokkaavilla alusvaatteilla. Esimerkiksi nailonista valmistettu korseletti teki vyötäröstä tarvittavan kapean, kavensi lantiota ja työnsi rintoja ylös- ja ulospäin.

Naiset ympäri maailman hurmaantuivat Diorin tyylistä - pitkien sotavuosien ajan he olivat raataneet käytännöllisissä sukupuolettomissa vaatteissa,  ja nyt oli viimein tilaisuus pukeutua naisellisiin vaatteisiin. Soraääniäkin tosin kuului - joidenkin mielestä Diorin luoma tyyli edusti sodanjälkeiseen Eurooppaan sopimatonta tuhlailevaa tyyliä; käytettiinhän joihinkin luomuksiin jopa 18 metriä kangasta! Toiset olivat taas ihmettelivät sitä, miksi naiset suostuivat sovinnaisuuden muotiin saavutettuaan sodan aikana vihdoin pitkään tavoiteltua tasa-arvoisuutta! Joka tapauksessa 1950-luku jäi historiaan eräänä muotitietoisimmista aikakausista.




Toinen 1950-luvulle tyypillinen tyyli oli uumaa korostava kapea ja linjakas kynähame-look. Tämä "nilkutushameeksikin" kutsuttu kapea suora hame rajoitti tehokkaasti askeleen pituutta. Hame laskeutui kapeasta vyötärökaitaleesta lähes ilman poimutuksia ja laskoksia. Takana oli yleensä vain pieni halkio, joka mahdollisti liikkumisen.  Tällainen 1950-luvun sihteerikköhame ulottui puolisääreen reilusti alle polvien, mutta moderni pikkujoulunainen voi toki helpottaa liikkumistaan tanssilattialla.





1950-luvun elegantti olemus vaati oikeat asusteet. Hyvin pukeutuva nainen käytti hattua ja hansikkaita, ja kenkien ja käsilaukun tuli sopia yhteen. Iltapukeutumisessa pitkät hansikkaat, korkeat korot ja riippuvat korvakorut olivat olennainen osa kokonaisuutta. Juhlakengät olivat teräväkärkisiä piikkikorkokenkiä. Lisäksi vyötärön kapeutta korostettiin lähes jokaisessa vuosikymmenen tyylissä. 50-lukuisen daamin juhlakoruihin kuuluivat näyttävät rihkamakorut, kuten rintaneulat, joita saatettiin käyttää esimerkiksi turkisstoolan yhteydessä.  Myös erilaiset helminauhat ja -korut kuuluivat aikakauden asusteisiin.

tyyli: 1940 luku

1940-luvun alkupuolella muodin yleisilme oli hieman kulmikas ja aikaisempaa kovempi. Siluetti oli hoikka, vyötärö kapea mutta hartialinja sen sijaan korostetun leveä. Väljyyttä polvipituiseen hameeseen toivat poimutukset, laskokset tai loiva kelloleikkaus. Sodan synnyttämä materiaalipula pakotti kankaiden säännöstelyyn, ja kotirintamalla oli turvauduttava kekseliäisyyteen tyylikkyyden takaamiseksi. Pakon sanelemaa muotia olivat niin puupohjaiset paperikangaskengät kuin tuohesta punottu käsilaukkukin. Myös selluloosaan pohjaavista tekokuiduista, sillasta ja säteristä, valmistettiin vaatteita, mutta huonolaatuisina ne saivat nopeasti korvikekankaan maineen. Tekstiili- ja jalkinepula helpottui vasta 1950-luvulla.

Sodan aluksi yksi keino pitää mielialaa korkealla oli naisten näyttävä pukeutuminen: huolellinen laittautuminen oli isänmaallista. Melko nopeasti kotirintamatyön vaatimukset kuitenkin pakottivat yksinkertaisempaan ja käytännöllisempään pukeutumiseen. Pula-aika vaikutti materiaalien saatavuuteen, ja valtio otti materiaalit ja vaatteiden tuotannon kontrollinsa piiriin. Kesäkuusta 1941 lähtien uudet vaatteet olivat kortilla, ja kierrätys kunniassa: naiset muokkasivat rintamalla olevien miesten puvuista itselleen vaatteita, talvitakkeja valmistettiin paksusta huovasta ja vanhat tyynyliinat kierrätettiin alusvaatteisiin ja shortseihin. Neulominen oli suosittua, mutta villasta pulaa, ja vanhoja neuleita purettiinkin uudelleenkäytettäviksi sukkina ja neulepuseroina.

 

Tyyli: 1930 luku

1930-luvulla muodissa olivat art deco-tyyliset symmetriset geometriset kuviot, röyhelökauluspuserot, levenevät hihat, vastalaskoshameet, avoselkäiset halterneck-iltapuvut sekä kapealinjaiset jakkupuvut, joiden kanssa käytettiin hattua tai hansikkaita. Vaikutteita vaatteisiin otettiin urheiluasuista ja turkikset sekä pukukorut kuten rintaneulat, rannekorut ja helminauhat olivat suosittuja. Vaatteiden leikkauksissa suosittiin täysvinon langansuunnan tuomaa mahdollisuutta saada vaatteesta mahdollisimman istuva. Viskoosi tuli markkinoille ensimmäisenä kaupallisena tekokuituna sekä vetoketju keksittiin.

Vuonna 1929 tapahtunut, maailmanlaajuisen laman käynnistänyt Wall Streetin suuri pörssiromahdus vaikutti väistämättä myös vaatetukseen. Pukeutumiseen oli käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Etenkin miesten tyylissä alkoi näkyä entistä enemmän jo 20-luvulla suosiotaan nostanut epämuodollisempi pukeutuminen. Pukeutuminen muuttui yleisesti vapaammaksi, eikä asuja enää tarvinnut vaihtaa aiempaan tapaan päivän mittaan kellonaikojen mukaan.

Miesten tyyli saavutti 1930-luvulla nykyaikaisen muotonsa. Väripaletti yksinkertaistui ja selkeytyi. etenkin juhlissa näkyi miehillä smokkeja ja kiiltonahka kenkiä. 30 luvun hallitsevan miesten tyylissä näkyi vahva hartialinja ja käytännöllisyys.

Naisten tyyli koki radikaalin muutoksen 20-lukuun verrattuna. Vaatteiden linjat pidentyivät ja tyyli muuttui koruttomammaksi. Vyötärö korostui ja aivan 30-luvun lopulla korsetti teki paluun naisten vaatekaappiin. Olkalinjaa korostettiin voimakkaasti jopa seitsensenttisillä olkatoppauksilla. villakankaat löysivät tiensä myös naisten vaatekaappiin. 1930 luvulla keinokuidut tulivat muotiin. hiukset naisilla muuttuivat lyhyistä pitkiksi ja kulmikkuutta suosittiin. Meikkauksen avulla tuotiin silmiä esiin ja kulmakarvat nypittiin ohuiksi.

Tyyli: 1920 - luku

Saimme tehtäväksi Pukeutumis neuvonta tunnilla käydä läpi eri aikakausien tyylejä. 1920-1980 lukujen tyylien pääpiiireteet käymme läpi.

1920-luvun seksisymboli ja lyhyessä mustassa polkkatukassa viihtyvä näyttelijäkaunotar Louise Brooksia pidetään flapper-kulttuurin esikuvana. Flapper-tytöt olivat 1920-luvulla "uuden polven" nuoria naisia, jotka pukeutuivat lyhyihin hameisiin, kuuntelivat syntistä jazzmusiikkia ja rikkoivat sovinnaisena pidetyn käytöksen normeja.

Hameenhelmat lyhenivät sen verran, että vuoteen 1925 mennessä helma oli peräti 45–50 senttimetriä irti maanpinnasta! Pari, kolme vuotta myöhemmin hameet ylsivät polvenkorkeudelle, mikä oli suorastaan hurjaa tuolloiseen aikaan.

Arkimuodin yleisiä pukeutumistyylijä olivat löysä paitapuku ja kolmiosainen jerseypuku: kuviollisen tai yksivärisen neuleen tai Chanel-tyylisen taskullisen jakun kanssa käytettiin puseroa ja kapeaa, lyhyttä laskoshametta. Hame ulottui vuonna 1924 polveen asti ja 1927 polvet jo näkyivät. Yksinkertaisten arkileninkien somisteena käytettiin vaakalaskoksia, koristesaumoja, vinoonleikattuja kaitaleita tai kulmikkaita päänteitä. Käytännöllisissä arkivaatteissa hillityt värit olivat suosittuja. Yhdisteltiin saman värin eri sävyjä ja geometrisia kuvioita. Suosittuja olivat myös miehekkäät puvut ja solmiot.

Vaatteissa nämä olivat muotia mm.

• Epätasaiset halkiolliset helmat ja takaa pidemmät nenäliinakulmat
• Egyptin ja art decon innoittamat kuva-aiheet
• Näkyvät saumakoristeet ja kaksoissaumat
• Viistot linjat ja epäsymmetriset, koristeelliset pääntiet
• Taskut, napit ja vyöt
• Hameiden laskostetut kaitaleet ja myötälaskokset
• Syvään uurretut pääntiet ja selät, kapeat olkaimet
• Kapeat valuvat huivit, jotka
•  joskus kiinnitettiin leninkeihin

Korsettien kiristämän vyötärön sijaan 20-luvun asuissa oli vyötärö laskettu lantiolle ja yläosat löysiä ja suoria. Kurveja ja tiimalasivartaloa pidettiin tyylittöminä ja muodot haluttiin häivyttää kokonaan. Naisen vartalo näytti poikamaiselta, ja syntyi ihannoitu "kukkakeppityyli". Rento ja mukava eleganssi oli päivän sana.

Suosituin asuste oli huovasta valmistettu pyöreä kypärälakki, jonka seuraksi hiukset leikattiin selkeäksi polkaksi. Myös hiuskoristeet olivat muodikkaita. Juhlatilaisuuksissa käytettiin usein sulin koristeltua turbaania. Kengistä muodikkaita olivat melko teräväkärkiset yksinkertaiset ja tyylikkäät avokkaat, korkeakorkoiset solkikengät ja matalat urheilukengät.

Juhla- ja iltapuvut saattoivat olla todella näyttäviä. Materiaaleina käytettiin esimerkiksi silkkiä, sifonkia, samettia, kiinankreppiä ja juuri keksittyä viskoosia. Hienoimmissa puvuissa oli runsaasti yksityiskohtia, kuten kirjailuja, helmiä, paljetteja, tekojalokiviä, hapsuja ja höyheniä. Juhlapukeutumisessa käytettiin näyttäviä hiuskoristeita, puuhkia ja pitkiä hansikkaita.

M - päivä

Koulussamme järjestetään M -päivä eli markkinointi päivä 14.12 eli jo huomenna ja meidän luokklaiset kaikki osallistuvat siihen. M - päivässä on myyntitykkikisa jossa on tarkoitus "myysä" itsensä työnanatajille. Kilpailun voittaja pääsee Logomoon kisaamaan muita voittajia vastaan. 

Päätin koota vähän vinkkejä Myyntipuheen valmisteluun , itsekkin väännän juuri tätä puhetta.

Mikäli haluat kertoa olevasi jokin adjektiivi, on sinun pystyttävä kekseliäästi kertoa miksi olet juuri oma-aloitteinen tai jotain muuta. Yksi kohtalaisen helppo keino on käydä erilaisia luonteenpiirteitäsi läpi kun hieman avaat työkokemustasi. Voit kertoa esimerkiksi miten tietyt luonteenpiirteet tulivat esiin tässä. Tässäkin on kuitenkin oltava luova, ei riitä että kerrot että  vaikkapa kokkina minun tuli olla organisoiva. Keskity siis siihen miten kerrot asiat, eli “myyt” osaamisesi ja luonteenpiirteesi.

hakastaron koulu

saatiin tehtäväksi suunnitella hastaron koululle sellanen tähtitaivas heidän luokkahuoneen kattoon , jossa erityislapset saavat ruokalevolla tuijotella "tähtitaivasta" tehtävä oli mielenkiintoinen. kätiin katsomassa effateatteri umon käytävä tähtitaivasta , ja kyselemässä heiltä apuja toteutukseen ja saatiinkin paljon tietoja siitä. Pari kertaa käytiin koululla katsomassa ,selkeä suunnitelma opettajilla oli.

visujuliste

Olemme tehneet luokan ikkunoihin julisteita tiimeittäin, meidän juliste vaihtoehto valittiin vähän muokattuna luokan ikkunoihin. Teimme myös salon seudun ammattiopiston visualistien markkinointi julistetta, jota jaetaan ympäri Saloa, sekä Turkua. Tiimissäni oli minun lisäksi Neea, Kaisa sekä Maikki, sekä julisteen mallina aleksi , joka on rinnakkaisluokallamme. 
Kuva on napattu neea blogista!

digiamis

Ammatillista koulutusta kehitetään innovatiivisin ja osallistavin menetelmin. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät organisoivat 21.- 22.10.2015 “Rakenna oma DigiAmiksesi 24 tunnissa”- tapahtuman Salossa, Espoossa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Tavoitteena oli innostaa opiskelijatiimejä miettimään sitä, mitä muuta ammatillinen koulutus voisi olla tulevaisuudessa. Digimiksen aikana ns. räjättiin suomen amikset ja innovoitiin uutta amista tilalle. oli todella kiva taphtuma! Salosta lähti myös voittaja joukkoe yläfemma iimi jotka pääsivät esittämään ideansa koulutus ministeriöön.

maskeeraus luento

Meillä koulussa venemestarinkadulla kävi miia ollula , joka on meikkaaja/maskeeraja ja myös kampaaja. luento oli kiinnostava ja avasi ihan uusia puolia maskeerajan ja kampaajan ammatista mitä en edes tiennyt. tosin luento oli minun mielestäni suunnattu enemmän parturikampaaja opsikelijoille kun meille visuille ; koska miialla oli itsellään kampaajan koulutus joten hän kertoi sen mukaan kaiken koulutuksesta jatkoopiskeluun yms. kuvia en luennosta ottanut , mutta alla on linkki miian nettisivuille joss on upeita otoksia.

http://miiaollula.fi/

TVT

Tänä syksynä saimme luokkamme kanssa tehtäväksi TVT:ltä suunnitella kauniit kattaukset kolmeen asuntoon Pernoon. Tiimit sekä kolme huoneistoa arvottiin ja minun tiimini sai Vihreän huoneiston Tähkiönkadulta. Kattauksen ympärille luotiin tarina, ketä asunnossa asuu, millaiset illanistujaiset he järjestävät? Näin alkoi suunnitelma kattauksesta. Meidän kattauksemme nimeksi muodostui Long time no see.. ja tässä tarina kattuksen takana:

"Leila ja Jari ovat vuokranneet uuden yhteisen loppuelämän asunnon Pernosta, kun lapset olivat vihdoin kaikki lentäneet pesästään. Kun uusi koti oli sisustettu ja aloilleen asetettu, syntyi idea kutsua vanhat tutut kylään viettämään iltaa yhdessä. Niinpä kutsut ystäväpariskunnille, Ilmarille ja Kaisalle sekä Petterille ja Minnalle lähtivät postiin.

Vihdoin koitti yhteinen ilta ja Leila kattoi ja koristeli pöydän liinoin ja kukin. Ystävät saapuivat ja nauru hersyi asunnossa. Kuulumisia vaihdeltiin ja jälleennäkemisen ilo oli käsin kosketeltavaa. Ilta venyi pitkälle, oli hyvää ruokaa, monta pannullista kahvia, jälkiruokaa, viinipullo ja keksimuruja lautasliinalla. Vaikka elämä oli vienyt ystävät eri suuntiin, niin yhdessä istuessa tuntui, ettei päiväkään olisi kulunut välissä. Siinä oli lämmin olla."

Tarinan on kijoittanut petra Sirkelä.

Kun elämän ruuhkavuodet ovat takana, aikaa vietetään hyvien ystävien seurassa. Illan kattauksesta huokuvat lämpö, puhtaus ja romanttisuus. Asunnon vihreään sisustussävyyn on yhdistetty valkoista posliinia ja ilmettä raikastavaa kirkasta lasia, mukana on myös pitsikuvioita. Maanläheisyyttä ja lämpöä ilmentävät puupunostabletit sekä korkkimateriaalit. Pirteyttä vaaleisiin sävyihin on haettu fuksianpunaisella huovalla.

Kattauksen teki ja tiimiini kuului : Petra Sirkelä,ja Reija Laine

salon syty

Suunnitelimme kahdessa tiimissä Salon Sytylle joulu aiheisia esillepanoja heidän tiloihin. Meidän tiimin suunnittelema puu kuusi valittiin käytävälle , pidin meidän uukuusi ideasta todella paljon . Toteutimme työn tiloihin yhtenä päivänä pari viikkoa takaperin. Heidän toiveena oli perinteisen näköisiä jouluesillepanoja, tehtävän antona oli myös tehdä hieman erillaista, mitä tiloissa on ennen ollut. kivaa oli tätä tehdä! niinkun moni muukin myös minä olin unohanut kuvata siellä.. 

studia 2015

Studiassa tapaat tulevaisuuttaan suunnittelevat nuoret!

Studia on Suomen suurin lukiolaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu opiskelu- ja uratapahtuma, jossa vieraili vuonna 2014 yli 15 000 kävijää. Studia-messuilla on edustettuina lähes kaikki Suomen yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut.

Laaja tarjonta on tehnyt Studia-messuista merkittävän osan lukioikäisten opintojenohjausta. Jo 23. kertaa järjestettävät messut toteutetaan yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa.

Studiassa ovat mukanakotimaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä useita erikoisoppilaitoksia, toisen asteen oppilaitoksia ja ulkomaisia oppilaitoksia. Studia tehdään yhteistyössä Suomen Lukiolaisten liiton kanssa. 

Näyttö

Näytöksi sain tehdä neverdenimin lanseeraman uuden farkun myötä shape up - farkku seinän. Mitään alku ohjeistusta en saanut , minulla oli vaan inspiraatio kuva minkä pohjalta aloin rakentamaan seinää. 

Seinä ennen olo babypink ja sinisen värinen, ensin purkasin tuotteet pois seinältä ja etsin niille uudet paikat. 

Kun paikat oli etsitty tuotteille niin aloin suunnittelemaan miten lähden toteuttamaan farkkuseinää. 

Kun seinä oli tyhjillään aloin hahmottelemaan miten saisin tuotua farkkua esiin yms. 

Ylhäällä on inspiraatio kuvani joka olo samalla suuntaa antava ohjeistus. Noin runsasta farkku seinää ei ollut mahdollisuutta tehdä, joten yhdistelin muista farkkuun ja teemaan sopivia. Tuotteita siihen. 

Ja lopputulos näytti tältä! Eli selkeä mutta runsas ja farkkua löytyy! Olen tyytyväinen

Syksyn trendit

Syksy on tehnyt tuloaan ja sen myötä on uudet sekä vanhat tuttavuudet tulleet takasin muodin pariin. Syksyyn mahtuu paljon eri trendejä sekä must have tuotteita,koska syksy on parasta muodin aikaa näitä on paljon. 

Pari isointa trendiä löytyy asusteiden puolelta ja ne olen litannut alle. 

Skinny scarf = kapea huivi 

Aijemmin kapeat huivit miellettiin clamrock tyyliin , mutta nyt niitä yhdistellään kaikkeen!

Kaulurit

Poolokaulukset ovat kovajuttu tänä syksynä vaatteissa niinkuin kauluritkin. Kaulureita löytyy kaiken näköisinä ja kokoisina ja niitä yhdistellään rohkeasti.

Ja ei suinkaan syksyn trendit tähän loppuneet lisää on luvassa ( kollaasien muodossa,sekin on trendikästä) 

Siinä olivat tän syksyn Must tuotteet koristamaan vaatekaappia, osa trendeistä tekevät paluun myös mm.leveälahkeiset housut monen inhokit , ja monien rakastamat housut ovat tehneet myös paluun!! Viimeinen viikko työssäoppimista lähtikin jo käyntiin bikbokissa ja sitten takaisin koulun penkille!! :)